Keltistä apujoukkoja purkutalkoisiin löytyi; Arvilan Heikki itse, Virtalan Mikko ja Arvilan Annikki. Lisäksi mukana töissä hikoili Riitan mies Seppo Eskola ja heidän perhetuttunsa Matti Pursiainen. Heinäkuun kuumimmat hellepäivät sattuivat tuohon kolmen päivän jaksoon, jolloin hirsikehikko purettiin.

Talkoopölyt saattoi huuhdella vieressä virtaavassa Kymijoessa, tosin Annikki taisi olla ainoa, joka sinne uskaltautui.

Ensimmäisenä purkupäivänä paikalle tuli mies, joka keräili vanhoja tulitikkurasioita ja lehtiä. Hän kysyi, että voisiko hän tutkia vintin puruja. Annoimme hänelle luvan, mutta samalla houkuttelimme hänet mukaan talkoisiin. Kyllä hän muutaman tovin malttoi talkoissa mukana puuhatakin. Harvinaisen pitkänä miehenä hän oli mainio purkamaan ulkopuolelta yläpuolen laudoitusta.

Kun olimme purkaneet hirret esiin, numeroimme ne mahdollisimman tarkasti. Omasta mielestämme kyllä, mutta myöhemmin ilmeni, että tarkat digikuvat vielä jokaisesta seinästä ja numeroista erikseen olisi helpottanut työtä sitten myöhemmin kasaamisvaiheessa paljon.

Hirret ajettiin Keltin Arvilaan ja taaplattiin ja peiteltiin odottamaan….mitähän?

Arvilan Heikki ja Annikki ideoivat ja miettivät mahdollista käyttöä hirsille. He lukivat ja tutkivat, mitä historian kirjat kyseisestä myllystä kertovat. Pikkuhiljaa alkoi muotoutua ajatus pystyttää mylly syntysijoilleen. Silloin tosin kaikki luulivat, että oli kyseessä alamyllyn eli Arvilan rannassa aikanaan olleen myllyn hirret. Mutta myöhemmin Kuusankosken kaupungin museoamanuenssi Kimmo Seppäsen tutkimukset toivat selvennystä asiaan. Molemmat myllyt olivat lähteneet tulvien mukana. Ensimmäisenä irtosi Myllytuvan esiäiti, Keltinkosken mylly, yläkoskesta ja sitten vuotta myöhemmin 1899, puolestaan alamylly Arvilan rannasta. Alamylly otettiin talteen jo aiemmin ja siitä oli rakennettu talo Kelttiin ns. Ropakonmäelle. Mutta Keltinkosken mylly sai purjehtia rauhassa Myllykoskelle asti.

Heikki Arvila keskusteli ensimmäisen kerran Keltin Nuoret ry:n kiinteistövastaavan Saariston Mikon ja toiminnanjohtajan Juha Hakkaraisen kanssa KeNu:n halukkuudesta lähteä mukaan projektiin.

14.9. Annikki Arvila oli ensimmäisen kerran yhteydessä Pohjois-Kymen Kasvuun ja siellä Tiina Raukkoon ja tiedusteli olisiko projektilla mahdollisuutta saada ALMA - rahoitusta. Tiina ei ollutkaan enää heillä töissä, mutta Annikki sai vastauksen toiminnanjohtaja Anne Mettälältä

14.9. Annikki Arvila oli yhteydessä Heidi Rajalaan Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun perinnerakennusyksiköstä ja tiedusteli olisiko sieltä mahdollisuus saada apua hirsirakentamiseen. Hän lähetti 1.12. seuraavan viestin vastaukseksi:

Hei!
Anteeksi, että vastaus tulee näin myöhään. Olen nyt selvitellyt asiaa, ja valitettavasti emme pysty kokonaisvaltaisesti ainakaan liittymään projektiinne. Olen kuitenkin saattanut asian tiedoksi opiskelijoille, jotka mahdollisesti voisivat olla mukana projektissa esim. tietyn toteutuksen osalta, samoin laitoin juuri asian tiedoksi yhdelle opettajistamme, joka opettaa Porvoossa kylläkin. Meille tulee lukuisia asiakaskyselyjä ja yhteydenottoja, siksi näin myöhäinen asian selvittely. Hyvää syksyn jatkoa! Terveisin, Heidi R.

Keltin Myllytuvan projektisuunnitelmaan kävivät tutustumassa 18.10.2004 Kymenlaakson Maakuntamuseon rakennustutkija Timo Lievonen, Kuusankosken vapaa-aikakeskuksen johtaja Tuula Typpö, Kuusankosken Museoamanuenssi Kimmo Seppänen. Mukana myös yrittäjä Riitta Noriola-Eskola sekä Kelttiläisiä; Arvilan Heikki, Matti ja Annikki. Samalla katsastettiin vanhoja myllynpaikkoja ja mietittiin mahdollisista Myllytuvan sijaintipaikkaa.

Saimme oheisesta lausunnosta tukea omalle projektillemme.

Optimaaliseksi pystytyspaikaksi alkoi siis muodostua Keltinkosken ranta, myllyn entinen sijaintipaikka. Kaikki Keltin voimalaitoksen yläpuoliset rannat oli aikanaan voimalaitoksen perustamisen myötä lunastanut UPM Kymmene Oy. Aloitimme neuvottelut heidän kanssaan. Olimme ensimmäiseksi loppuvuodesta 2004 yhteydessä UPM:llä johtaja Eero Niinikoskeen. Projekti vei aikaa, mutta vihdoin elokuussa 2005 saimme solmittua vuokrasopimuksen UMP Kymmene Oy:n kanssa.

Keltin Nuoret ry:n vuosikokouksessa 23.1.2005 Kymen Paviljongilla tehtiin virallinen päätös siitä, että KeNu lähtee toteuttamaan projektia.

Annikki Arvila toi esille Myllytupa hankkeen ja esitteli sen. Keskustelujen jälkeen päätettiin lähteä toteuttamaan projektia. Selvitetään rahoitusta ja haetaan maaseudun kehittämisohjelman tukea. Hanketta vie eteenpäin Annikki Arvila ja Riitta Saarela. Hankkeen dokumentit nähtävillä Annikki Arvilalla ……

Tässä historiallisessa kokouksessa olivat pöytäkirjan mukaan läsnä: Heikki Arvila, Mikko Saaristo, Olli Kailio, Juha Hakkarainen, Riitta Saarela, Esko Saarela, Matti Arvila, Annikki Arvila ja Mikko Virtala.

Paikalla oli projektia esittelemässä Annikki Arvila, Juha Hakkarainen ja Mikko Saaristo.

Yleisöä tuli veneelläkin yläjuoksulta; Sini Leinonen, Hannu Naumanen ja Seppo Matikainen. Maata myöten projektiin tutustuivat mm. Matti Hyytiäinen sekä Saarelan Eila ja Pentti. Kaikista heistä kehkeytyi innokkaita ja aikaan saavia talkoolaisia.

Rankan kahden kuukauden rakennuspinnistyksen jälkeen oli hienoa hellittää ja kokoontua Kymen Paviljongille juhlistamaan Myllytuvan harjakaisia. Innokasta rakennusjoukkoa oli mukavasti liikkeellä. Rakennuspölyt huuhdeltiin saunassa ja sen päälle maittoi Paviljongin Matin ja tyttöjen mainiot kiusaukset. Pienenä ohjelmanumerona katselimme rakennusaikaisia kuvia. Harjakaisväki ikuistettiin myös yhteiskuvaan, jossa oli 17 henkilöä ja erikseen kuvattiin vielä Siniä, joka ei ennättänyt yhteiskuvaan mukaan.